Mietiskelyn jälkeen, osa 1

No joo. Eilen meditoin. Tarvitsin sitä kovasti. Olen ollut kovin stressaantunut solukaverini ja koulun takia.

Minun solukaverini on ärsyttävä tyttö. Jos se käy veskis tai kylpyhuoneessa, sen jälkeen jättää valot päällä. Käytävän valo on myös päällä. Onko niin vaikea sille painaa taas hetkeksi nappia? On olemassa ilmaston muutos...mutta ehkä tämä asia ei ole tärkeä sille solukaverille...Vaikka olen jo kirjoittanut lapussa, että ole hyvä ja sammuta valot käytön jälkeen. En minä jätä valot päällä jos en käytä niitä, ja kun pesen hampaita, vesi on kiinni, en anna vettä kulkea turhaan; käytän busseja ja metroa ollessani liikkeessä...mutta joskus, jos ei ole liian kylmää, niin kävelen metroasemasta kouluun, melkein 1,5 km (ei ole mitään); olen ollut kirpputorilla ja dyykkaamassa roskalavoissa (miksi ostaa uusia huonekaluja jos toiselta paikalta saadaan halvemmalla)...Olen huolestunut maailman kohtalosta. Maa on se planeetta, jossa aion elää tulevaisuudessa...


Plus 4 viikkoa sitten tuon solukaverini poikaystävä tuli kylään ja se on täällä. Se asuu meidän kanssa ja se on kielletty. Moni yöt en voinut nukkua niiden takia, koska "niiden" huoneestansa tulee melua (telkkari, radio, ne kun harrastavat seksiä...). En saa tarpeeksi "yörauhaa". Voin antaa esimerkin: viime perjantaina, menin nukkumaan joskus klo 3 jälkeen. Minulla oli korvatapit. Yhtäkkiä heräsin kun joku iski nyrkki seinään. Heräsin koska oli tosi kova isku. 3-4 kertaa. Ne olivat juopuneita, koska en ymmärrä miksi joku tekee näin jos ei juonut...Ja sitten naurua. En nukkunut paljon ja olin tosi väsynyt aamulla. Ne lähtivät taas klo 11 jälkeen. Ja minä tarvitsin meditoida...

Laitoin meren äänen musiikkia ja makasin sängyssä. Vartaloni rentoutui...silmät painoivat liikaa...ja aluksi kuuntelin meren aaltoja...

Heräsin 2 tuntia myöhemmin, olin niin poikki, etten huomannut että nukahdin. Mutta mieleni lepäsi, toi oli tärkeintä.

Hmm, koulun juttuja. No, aloitan jo harjoittelemaan huomenna. Pitää herätä jo klo 6 (inhoan aikaisia herätyksiä, olen iltaihminen...) ja olla paikalla ennen klo 8, valmiina. En tiedä vielä mihin aikaan olisin vapaa, mutta ainakin "töissä" klo 15 asti...Minua jännittää ja hermostuttaa kovasti...Wow, minkälainen paikka toi hoivakoti on? Aikooko olla vaikea minun harjoittelu? Mutta toisaalta olen kovin kiinnostunut tästä ja minusta tulee ensiapuhoitaja. Olen kysellyt opettajalta mitä tarvitsen jos haluan työskennellä ambulansilla ja hän vastasi vain, että kun valmistun sairaanhoitajaksi "no niin, sitten ambulansille!" :)

En mä edes voi kuvailla tätä...Mutta onpas ihanaa muiden auttaminen...:)

Ja nyt mietin vain, että on vielä 3 tenttiä, harjoittelutehtävä, kommentoiva referaatti ja ammattianalyysitehtävä tekemättä...siksi olen stressaantunut...plus tämä harjoittelu...

Perjantain yöllä sain ahdistuskohtauksen, yhtäkkiä. Rupesin itkemään enkä voinut rauhoittua. On paljon asioita päässäni eikä ole aikaa pohtiakseni ja miettiäkseni kaikki. Kun olin psykiatrisen sairaanhoitajan luona (eroni takia) hän kertoi, että kohtaukset ovat tavallisia meidän elämässämme, ettemme voi välttää näitä.Toisaalta minä vain mietin, että en selvinnyt vielä erostani, ja siksi saan ne. En ajattele enää sitä, mutta vielä tunnen raivoa, joka kerta vähemmän...ehkä minun sydämeni aloittaa ymmärtämään asioita. Mutta minun täytyisi osata, että rakkaus ja raivo kuluu elämään, enkä voi pitää vain ihania tunteita...

No, jatkan myöhemmin, nyt on kova mieli mennä ulos, vaikka on kylmää. Jopa voisin mennä mereen, ei ole kaukana...Nähdään! :)

(Ja tänään voin paremmin :)).